Planeettakirjat

Raimo Kannisto : Tuomiopäivän Serenade

Kirjailijalta:

Tämä kirja on omakustanne. Omakustanteilla on kuulemma huono maine, koska ne ovat usein huonoja. Niin on tämäkin kirja. Kyseessä on räpellys, jota ei oikeastaan pitäisi edes julkaista. Toistan samoja kusenpolttamia manööverejä. Juoni rönsyilee niin, ettei lukija enää pysy kärryillä yksityiskohtien kanssa. Vai muistaako joku muka bensakanisterin, joka mainitaan pari kertaa kirjassa? Entäpä sitten mukamas loistavaksi ideaksi ajattelemani narratiivi; ulkopuolinen selostus, joka tuo mukaan (teko)filosofista pohdintaa ja toistuu aika ajoin? Ei sekään ehkä toimi. Entä sitten kaksi vaihtoehtoista loppua? Sekään ei ole minun keksimäni idea, ja teknisesti se toimii korkeintaan e-kirjassa. Ja kyllä, ensimmäinen vaihtoehtoinen loppukohtaus on kuin suoraan eräästä Finlandia-palkitusta romaanista. Sattumaa vai kopiointia? No tietysti kopiointia - jos ei nyt ihan tietoista, niin ainakin alitajuista.

Miksi sitten julkaisen tämän kirjan? Tietysti siksi, että kirjoittamisessa on ollut kova työ, ja haluan julkaista sen, vaikka se onkin huono. Olen niin laiska, etten jaksa tämän tarinan kanssa enempää käyttää aikaa, sillä jonossa on monta muutakin. Ja mikä parasta: tämän julkaiseminen nettiversiona on ilmaista. Joten antaa mennä vaan, kyllä maailmaan paskaa mahtuu!

Entä miksi haukun omaa kirjaani? No tietysti siksi, että koitan tällä tavalla esittää nokkelaa ja olla sellainen "teflon", joka on immuuni kritiikille. Minähän saan itse haukkua omaa kirjaani niin paljon kuin huvittaa.

Ja voihan olla, ettei kirja ole kuitenkaan niin huono kuin kuvittelen. Ehkä se voi paikoitellen olla jopa hauska. Kirjan aihepiiri liittyy musiikkibisnekseen: biisien ja hittien nikkaroimiseen ja tuntemattoman lauluntekijän esillepääsemisen vaikeuteen. Ehkäpä tämä aihepiiri on tuttu joillekin lukijoille. Muille kyseessä saattaa kuitenkin olla täysin turha aluevaltaus, jossa ei ole mitään kiinnostavaa.

Tällainen, hieman poikkeuksellinen esittelyteksti oli omiaan herättämään meidän huomiomme. Tutustuimme kirjaan, ja päätimme julkaista sen. Ensinnäkin aihepiiri on uusi ja erilainen. Eikä teksti ole lainkaan niin huonoa, kuin kirjailija antaa itse ymmärtää. Kieltämättä hän pystyisi varmasti paljon parempaakin, mutta kiinnostavuudessaan ja omaperäisyydessään tämä pieni teos oli mielestämme ilman muuta julkaisun arvoinen.